VILPPULAN RAUTATIEASEMA

Suomen rataverkon rakentaminen alkoi 1860-luvulla. Tampere–Vaasa-rata eli Pohjanmaan rata rakennettiin vuosina 1879–1883. Radan linjaukseen Näsijärven itäpuolelta vaikutti vahvasti Mäntän tehtaan patruuna G.A. Serlachius. Serlachius rakennutti vuonna 1897 kapearaiteisen tehdasradan Vilppulasta Mänttään. Rata oli käytössä 1930-luvun taitteeseen saakka, jolloin valmistui valtion normaaliraiteinen rata Mänttään.

Vilppulan asema 1921. Vilppula-Seura

Ratatyömaa toi paikkakunnalle radanrakentajia ja tarjosi työmahdollisuuksia myös paikallisille asukkaille. Vilppulan varallisuus kohosi ja radanvarteen nousi mökkejä ja torppia. Radanrakentajat aiheuttivat joskus myös levottomuuksia eikä juopottelukaan ollut täysin tuntematonta.

Valtionrautateillä toimi oma rakennuttamis- ja suunnitteluorganisaatio 1870-luvulta lähtien. Vilppulan asema on tyypiltään IV luokan maaseutuasema ja nykyinen ulkoasu on arkkitehti Bruno Granholmin vuoden 1903 laajennussuunnitelman mukainen. Virkamiestyönä tehty arkkitehtuuri oli anonyymiä, mutta rautatierakentaminen levitti rakennuskulttuuria viime vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Asemamiljööt olivat tärkeitä, niitä hoidettiin huolella ja rautatie toi paikkakunnalle merkittävää lisäarvoa. Asemapuisto oli usein kaupungin tai kirkonkylän ensimmäinen julkinen puisto.

Rautateillä on ollut tärkeä merkitys teollistumisessa, sivistyksen levittämisessä ja postilaitoksen kehittymisessä. Ihmiset, tavarat ja aatteet liikkuivat nopeammin ja laajemmin kuin ennen. Asemalle tultiin junaa passaamaan ja aseman seudulle perustettiin ensimmäiset merkittävät kauppaliikkeet. Vilppulassa aseman tienoosta tuli tärkeä liikenteen, seuraelämän ja tiedonkulun keskus.

Asemalla sijaitsivat Mäntän ja Jämsänkosken paperitehtaiden varastomakasiinit 1930-luvulle saakka. Toiminta oli tuolloin vilkasta, sillä tavaraa lastattiin ja purettiin. Matkustajat siirtyivät Mäntän kapearaiteiselta Tampereen ja Vaasan suuntaan meneviin juniin. Normaaliraiteisen radan valmistumisesta 1930-luvulta aina 1950-luvulle asti Vilppulan ja Mäntän välisestä henkilöliikenteestä vastasi moottorivaunu ”Mäntän Motti”. Vilppulan ja Kolhon asemat ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY).

Marsalkka Mannerheim ja Gösta Serlachius Vilppulan asemalla heinäkuussa 1938. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot, Kuva-arkisto.

1918

Suomessa käytiin keväällä 1918 yli neljä kuukautta kestänyt verinen sisällissota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40 000 ihmishenkeä. Vilppula oli sodan alusta lähtien seitsemän viikon ajan tapahtumien polttopisteessä. Vilppulankosken pohjoispuoli kuului valkoisille ja kosken eteläpuolta hallitsivat punaiset. Sisällissota päättyi Suomessa 16.5.1918 valkoisten voittoon ja vastaavasti punaisten tappioon. Valkoiset edustivat sodassa Suomen senaatin johtamia joukkoja ja punaiset sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan joukkoja.

Pohjanmaalta tulleet valkoiset ottivat Vilppulan rautatieaseman haltuunsa heti sodan alussa. Asema lähiympäristöineen muodosti tärkeän huoltokeskuksen varustettaessa Vilppulan ja Ruoveden suunnan valkoisia joukkoja. Helmikuun 3. päivänä aseman edustalla pidettiin Lapuan kansanopiston johtajan pappi Väinö Malmivaaran toimittama jumalanpalvelus, jota voidaan pitää Suomen armeijan ensimmäisenä kenttäjumalanpalveluksena. 

Vilppulan taisteluiden alkuvaiheessa valkoiset sijoittivat asemarakennuksen lähelle myös tykistöä, mutta helmikuun 7. päivänä tykit siirrettiin kauemmas rautatien varteen. Punaiset yrittivät Vilppulan taisteluiden aikana pommittaa tykeillä asema-aluetta, mutta mainittavampaa vahinkoa he eivät saaneet akaan. Vilppulan aseman seutu oli myös ensimmäisiä ilmahyökkäyksen kohteena olleita paikkoja Suomessa. Maaliskuussa 1918 punaisten lentokoneet yrittivät useaan otteeseen pudottaa pommeja ratapihalle, mutta ne eivät saaneet aikaan vahinkoa. 

Aseman vieressä sijaitseva Kuutola toimi sodan aikana upseerien ja intendenttihenkilökunnan ruokalana. Aseman seutu palveli myös valkoisten komentokeskuksena. Helmikuun 15. päivänä asemalle saapui Haapamäeltä Vilppulan rintamaa komentanut eversti Martin Wetzer. Hän ehti Vilppulan taisteluiden aikana asua kuukauden verran asemalla olleessa rautatievaunussa. Helmikuun 18. päivänä Vilppulassa vieraili myös valkoisen armeijan ylipäällikkö kenraali Mannerheim. Hän saapui Vilppulaan uudelleen maaliskuun puolivälissä, kun valkoisten Tampereen operaatio oli käynnistynyt.

Vilppulan taisteluiden loppuvaiheessa punaiset yrittivät maaliskuun 13. päivänä lähettää asemalle niin sanotun aavejunan. Kyseessä oli räjähdysaineilla varustettu juna, jonka toivottiin aikaansaavan tuhoa ja epäjärjestystä valkoisten joukkojen keskuudessa. Juna pääsi Vilppulankosken rautatiesillasta yli, mutta suistui sitten raiteilta. Sen jälkeen paikalle tulleiden rautatieläisten onnistui laskea veturissa ollut paine alas ja estää pelätty räjähdys. Maaliskuun 17. päivän jälkeen rintama siirtyi valkoisten hyökkäyksen seurauksena etelään, mutta Vilppulan rautatieasema säilyi tärkeänä etappipaikka koko sodan ajan.

 

 

 

 

Matkailu | Tourism

Yhteystiedot

Mänttä-Vilppulan kaupunki
Seppälän puistotie 15
PL 69, 35801 MÄNTTÄ
(kaupungintalon virastoaika
klo 9.00-12.00 ja klo 13.00-15.00)

Vaihde
+358 (0)3 488 811

Laskutusosoite
Mänttä-Vilppulan kaupunki
PL 70, 35801 MÄNTTÄ
Y-tunnus: 0157867-2

Asiointipiste | Matkailuinfo
Hallituskatu 23, 35800 MÄNTTÄ
+358 (0)3 4888 555