VILPPULAN KIRKKO

Vilppulan alueet kuuluivat 1800-luvulla Ruoveden ja Keuruun seurakuntiin. Pitkät kirkkomatkat tehtiin kirkkoveneillä ja talvella jäitä pitkin. Vuonna 1890 pidettiin Ala-Ajoksen talossa kokous, jossa päätettiin oman rukoushuoneen perustamisesta Vilppulaan. Asiaa ajamaan perustettiin toimikunta ja kerättiin kolehti. Rukoushuoneen toivottiin valmistuvan jo seuraavana vuonna.

Vilppulan kirkko ja kirkkosalmi. Vilppula-Seura ry.

Rukoushuoneen paikasta oli eri näkemyksiä, mutta paikka ratkesi kun Äijänsalmen rannalta saatiin lahjoituksena kolme hehtaaria maata kirkkoa ja hautausmaata varten. Hankkeen toteuttamisen varmistamiseksi perustettiin Vilppulan Rukoushuoneyhdistys. Rakennusmestariksi valittiin paikallinen taitaja Juho Nieminen, ja rakennus saatiin vesikattoon 1892. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin kirkkokansan seisoessa lattiatäytteiden päällä. Kirkon lopullinen valmistuminen venyi vuosisadan loppuun. Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh vihki kirkon käyttöön syyskuussa 1900. Itsenäiseksi seurakunnaksi Vilppula muodostui vuonna 1904. 

Kirkon suunnitteli arkkitehti Georg Schreck. Kellotornillinen pitkäkirkko edustaa 1800-luvun lopun kertaustyylejä ja sisätiloissa on myös jugendvaikutteita. Hirsipintainen kirkko sai ulkovuorauksen 1912 ja sisustus valmistui arkkitehti Ilmo Launiksen piirustusten mukaan. Alttariseinään avattiin kolmiosainen lyijylasi-ikkuna, jonka aihe on Johanneksen ilmestyskirjasta. Pekka Halosen maalaaman alttaritaulun ”Kristus vuoritiellä” lahjoitti tehtailija G.A. Serlachiuksen tytär Thyra Jurvelius.

Kirkon ensimmäiset, Oskar Merikannon suunnittelemat, urut hankittiin Kangasalan urkutehtaalta vuonna 1914, ja Oskar Merikanto soitti niillä avajaiskonsertin. Nykyiset, 21-äänikertaiset, urut ovat vuodelta 1981. Ne suunnitteli kanttori-urkuri Asko Rautioaho ja rakensi Urkurakentamo Tuomi.

HAUTAUSMAA

Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1894. Vilppulan hautausmaalla on useita taiteellisesti korkeatasoisia hautamuistomerkkejä. Serlachiuksen perhehaudalla on kauppaneuvos G. A. Serlachiuksen hautakiveen kiinnitettynä puolisoiden korkokuva, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Emil Wikström. Hän on tehnyt myös marmoriveistoksen ”Itkevä nainen”, jonka Thyra Jurvelius tilasi miehensä muistoksi. Elämänmäen tohtori E. W. Lybeckin haudalla on vilppulalaisen kuvanveistäjä Eino Koiviston tekemä kivi ”Elämänmäen liekki”. Näyttelijä Heidi Blåfieldin haudalla on kuvanveistäjä Into Saxelinin pienoisveistos ”Rukoileva enkelilapsi”.

KIRKKOSALMEN SILTA

Kirkkosalmen kääntösilta rakennettiin vuonna 1892. Silta oli yleensä käännettynä virran suuntaiseksi, jotta veneliikenne pääsi Vilppulan satamaan kosken alapuolelle. Jumalanpalveluksen ajaksi suntio käänsi sillan salmen yli. Uuden Kirkkosalmen maantiesillan valmistuttua kääntösilta purettiin tarpeettomana 1960-luvun lopulla.


1918

Suomessa käytiin keväällä 1918 yli neljä kuukautta kestänyt verinen sisällissota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40 000 ihmishenkeä. Vilppula oli sodan alusta lähtien seitsemän viikon ajan tapahtumien polttopisteessä. Vilppulankosken pohjoispuoli kuului valkoisille ja kosken eteläpuolta hallitsivat punaiset. Sisällissota päättyi Suomessa 16.5.1918 valkoisten voittoon ja vastaavasti punaisten tappioon. Valkoiset edustivat sodassa Suomen senaatin johtamia joukkoja ja punaiset sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan joukkoja.

Punaisten hyökätessä ensimmäistä kertaa Vilppulaa vastaan helmikuun 2. päivänä ei kirkon seutu vielä joutunut taistelukentäksi. Seuraavana päivänä valkoiset vetivät kirkon luona olleen kääntösillan kosken pohjoispuolelle, jotta punaiset eivät edetessään kykenisi ylittämään vesiestettä. Valkoiset myös varustivat kirkon luona olevia asemiaan kaivamalla maastoon ampumakuoppia. Toisessa hyökkäyksessä helmikuun 4. päivänä punaisista ja venäläisistä koostunut joukko yritti iltapäivällä iskeä hautausmaan kautta Vilppulan puolustajien sivustaan. Valkoiset torjuivat yrityksen tulittamalla hyökkääjiä ampumaketjusta sekä kirkon viereensijoitetusta konekivääristä. Illalla punaiset vetäytyivät takaisin Lylyyn.

Helmikuun 7. päivänä tapahtuneen kolmannen hyökkäyksen aikana valkoisten konekivääri oli sijoitettuna kirkontorniin. Tätä oli jo aiemmin yritetty, mutta silloin asetta ei saatu vietyä torniin saakka. Samana 7. päivänä punaiset hyökkäsivät kirkkoa kohti. Hyökkääjien kiivaan tulituksen vuoksi valkoisten konekivääri jouduttiin vetämään pois kirkontornista. Punaisten hyökkäys tyrehtyi tälläkin kertaa valkoisten kivääri- ja konekiväärituleen sekä kahden Vilppulan keskustasta ampuneen valkoisen tykin antamaan tukeen. Myös punaisten tykistö oli ottanut kirkon maalikseen. Kirkko sai useita osumia, useimmat niistä tulivat kirkontorniin. Yksi osuma sai kirkon urut soimaan aiheuttaen aavemaisen tunnelman. Helmikuun 7. päivän jälkeen kirkon alue ei enää ollut taisteluiden kohteena.

Matkailu | Tourism

Yhteystiedot

Mänttä-Vilppulan kaupunki
Seppälän puistotie 15
PL 69, 35801 MÄNTTÄ
(kaupungintalon virastoaika
klo 9.00-12.00 ja klo 13.00-15.00)

Vaihde
+358 (0)3 488 811

Laskutusosoite
Mänttä-Vilppulan kaupunki
PL 70, 35801 MÄNTTÄ
Y-tunnus: 0157867-2

Asiointipiste | Matkailuinfo
Hallituskatu 23, 35800 MÄNTTÄ
+358 (0)3 4888 555