Kotisivulle

Bonnen muistomerkki

Matthias Bonn syntyi vuonna 1853 Vaasan Maalahdella keskiluokkaiseen, ruotsinkieliseen perheeseen. Opinnot jäivät kesken, kun Bonn siirtyi Kristiinankaupunkiin kaupan ja puutavaraviennin alalle 1873. Muutamaa vuotta myöhemmin hän perusti kaupan Orimattilaan ja avioitui Cecilia Lindrothin kanssa. Pian perhe muutti Kotkaan, jossa Bonn toimi sahan kirjanpitäjänä.

Rautateiden palvelukseen Bonn siirtyi vuonna 1879 hoitaen rakenteilla olevan Tampere - Vaasa radan rakennusvarastonhoitajan apulaisen virkaa. Ruotsinkielinen Bonn yleni rautateillä nopeasti. Hän toimi rautatievirkailijana mm. Korkeakoskella, Keravalla ja Malmilla, jonka jälkeen Bonn erosi rautateiltä ja perusti Orivedelle sahan ja tervatehtaan.

BONNEN SAHA

Matthias Bonn eli Ponnen Matti ilmestyi Kolhoon ensimmäisen kerran vuonna 1883, jolloin TampereVaasa rata avautui liikenteelle. Kolhoon hän muutti pysyvästi 1893. Kolme vuotta myöhemmin hän rakennutti höyrysahan Kolhonsalmen rannalle, sillä Kolhossa oli erinomainen sahan paikka. Tukit saatiin uittamalla sahalle ja valmis puutavara rautateitse maailmalle.

Bonnen saha menestyi. Enimmillään sahattiin 177 000 tukkia vuodessa ja vuosisadan vaihteessa työväkeä oli 242 henkeä, joista naisia 60 ja alle 15-vuotiaita 45 henkeä. Työntekijät asuivat Bonnen rakennuttamissa työväenasunnoissa ja ostivat ruokansa sahan kaupasta. Kuusikkoniemeen sahan läheisyyteen Bonn rakensi perheelleen kartanon puistoalueineen. Bonnäsin kartanoelämä vieraineen toi sahayhdyskuntaan säätyläistä vaikutusta.

Cecilia Bonn kuoli vuonna 1899, ja perheen hautakappeli rakennettiin kartanon läheisyyteen. Matthias Bonn solmi uuden avioliiton 25 vuotta nuoremman konttoristi Elma Matilda Hultin kanssa vuonna 1900. Liittoon tehtiin avioehto, ja kun Bonnen saha joutui konkurssitilaan, Elma Bonn huusi huutokaupassa tilan ja sahan itselleen vuonna 1903. Saha käynnistettiin uudelleen, mutta se paloi vuonna 1908.

BONNEN MAATILA JA TERVATEHDAS

Sahan palon jälkeen Bonnet keskittyivät maatalouden kehittämiseen ja perustivat 1912 terva- ja tärpättitehtaan. Tervan sivutuotteena valmistui tärpättiä, pikiöljyä, tervavettä ja puuhiiltä. Tehdas työllisti vuonna 1915 kymmenen henkeä ja tuotti 960 tynnyriä tervaa. Vuoden 1917 maatalouslakossa olivat Bonnen maatilan ja tervatehtaan kaikki 72 työntekijää. Bonnen maatila puolestaan oli 1920-luvulla peltoalaltaan Vilppulan suurin, 71 hehtaaria, ja pitkälle koneistettu. Tervatehdas jatkoi toimintaansa 1940-luvulle saakka.

KOLHON TEOLLISUUDEN PERUSTAJA

Kolholaiset muistavat Ponnen Matin kiihkoruotsalaisena, ankarana työnantajana, konkurssien tekijänä, käräjäsalien asiakkaana, tunnettuna sahanomistajana, tervatehtailijana, merkittävänä maanviljelijänä ja työväkeään palkitsevana isäntänä. Värikkäänä persoonallisuutena hän jätti Kolhoon lukuisia tarinoita ja kaskuja. Patruuna Matthias Bonn loi pohjan Kolhon sahateollisuudelle ja kasvatti maaseudun tilattomasta väestöstä työväestön.

Matthias Bonn kuoli 1927, mutta Elma Bonn hoiti kartanon liiketoimia kuolemaansa asti vuoteen 1947. Matthias Bonnen molemmat avioliitot olivat lapsettomia. Perikunta myi tilan vuonna 1948 G.A. Serlachius Oy:lle miljoonalla markalla. Bonnäsin alueelle perustettiin Kolhon kyllästämö. Kartanorakennus toimi jonkin aikaa Kolhon tehtaiden konttorina. Hautakappelia lukuun ottamatta kaikki Bonnäsin alueen rakennukset on purettu. 

Matkailu | Tourism

Yhteystiedot

Mänttä-Vilppulan kaupunki
Seppälän puistotie 15
PL 69, 35801 MÄNTTÄ
(kaupungintalon virastoaika
klo 9.00-12.00 ja klo 13.00-15.00)

Vaihde
+358 (0)3 488 811

Laskutusosoite
Mänttä-Vilppulan kaupunki
PL 70, 35801 MÄNTTÄ
Y-tunnus: 0157867-2

Asiointipiste | Matkailuinfo
Hallituskatu 23, 35800 MÄNTTÄ
+358 (0)3 4888 555