| Kaupunginjohtaja | Anne Heusala |
| Asukasmäärä | 9270 |
| Pinta-ala km² | 657,09 |
| Maakunta | Pirkanmaa |
| Seutukunta | Ylä-Pirkanmaan seutukunta |
| Naapurikunnat | Keuruu, Jämsä, Juupajoki, Ruovesi, Virrat |
Taide ja kulttuuri
Mänttä-Vilppulassa on paljon nähtävää ympäri vuoden, mutta erityisesti kesäisin alueesta kuoriutuu oikea taiteen ja kulttuurin pieni suurkaupunki.
Kuvataideviikot, Mäntän Musiikkijuhlat, Urkuviikko, Kevyttä Klassista, Mää oon Mänttästä -kaupunkifestivaali ja Mänttä Food Festival houkuttelevat paikkakunnalle vuosittain lähes sata tuhatta kävijää.
Serlachius tarjoaa myös korkealaatuista taidetta kahdessa museossa, Joenniemen kartanolla ja Serlachius-yhtiön entisessä pääkonttorissa. Museoissa on esillä teoksia Serlachiuksen laajasta taidekokoelmasta sekä vaihtuvia nykytaidenäyttelyitä.
Taidekaupungin syntytarina
Mäntän kaupunki otti Taidekaupunki-nimityksen käyttöön aktiivisesti 2000-luvun alussa Kuvataideviikkojen ja Musiikkijuhlien vakiinnutettua asemansa kaupungin pääfestivaaleina. Taidekaupungin brändityö perustuu pitkäjänteiseen työhön, joka on saanut alkunsa jo taidemuseon perustamisesta ja sen toiminnan näkyvyydestä kaupungissa.
Brändiä on tietoisesti vahvistettu yli 20 vuoden aikana erilaisten strategioiden ja systemaattisen markkinointityön avulla sekä tapahtumatuotannolla. Samaa työtä on jatkettu Taidekaupunki Mänttä-Vilppula nimellä kuntaliitoksesta 2009 lähtien. Kulttuuri ja taide ovat siis vahva osa koko kaupunkia.
Kaupunginosat ja kylät
Mänttä-Vilppulan kaupunki syntyi 1.1.2009, kun Mäntän kaupunki liitettiin Vilppulan kuntaan. Lopputuloksena syntyi kaikkiaan 657,1 km² nokkeluutta, luovuutta ja komeaa maisemaa.
Mänttä-Vilppulan kaupunki käsittää Mäntän ja Vilppulan taajamien ohella aktiiviset Kolhon taajaman, sekä Pohjaslahden ja Vilppulan eteläiset kylät.
Vilppulan syntytarina
Vilppula-nimi periytyy ensimmäisestä nimeltä tunnetusta seudun asukkaasta Vilppu Laurinpojasta. Esinelöytöjen perusteella tiedetään, että kivikauden väestöä on liikkunut Vilppulan seudulla jo kampakeramiikan ajalla. Pysyvää asutusta Vilppulaan alkoi syntyä 1500-luvun puolivälissä, jolloin asukkaita oli viisi. Vilppulasta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1904 ja vuoden 1912 alusta lähtien itsenäinen kunta.
”1800-luvun loppupuoli oli sekä Vilppulan kulmakunnalla, Kolhossa että Pohjaslahdella taloudellisen nousun aikaa. Uusia teollisuusyrityksiä perustettiin, uusia tiehankkeita pantiin alulle ja laivaliikenne alkoi. Mutta tärkein oli rautatie. Junat alkoivat kulkea v.1882.
Jäljellä oli kaksi pahaa epäkohtaa: puuttui kirkko ja hautausmaa. Seurakunnan toiminnassa vilppulalaisten oma-aloitteisuus muuttui ratkaisevasti 1890-luvulla. Vuosikymmenestä toiseen toivottu hautausmaa saatiin v. 1894. Samaan aikaan oli rakenteilla rukoushuone. Kirkoksi sitä ei voitu kutsua, sillä itsenäistä seurakuntaa ei vielä ollut.
Piirustukset laati tamperelainen arkkitehti Georg Schrenck, joka on tullut tunnetuksi uusrenessanssityylisistä rakennuksistaan. Rakentajat olivat Vilppulan omia kirvesmiehiä ja timpureita. Työn jälki ilmentää heidän äärimmäisen taitavaa puunkäsittelyään. – Rukoushuone valmistui v. 1900. ” (Lainaus Kaarina Pollarin kirjasta Vilppulan kirja)
Vilppulan historiasta lisää täällä.
Mäntän syntytarina
Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius perusti hiljaiseen erämaahan, pienen kosken partaalle Mäntän tehdastaajaman vuonna 1868. Tehdas valmisti alun perin puuhioketta, joka syrjäytti markkinoilta lumpun paperin raaka-aineena. Vuonna 1908 tehtaassa käynnistettiin wc-paperin valmistus ja vuonna 1924 tiivispaperin valmistus.
Maailma janosi paperia ja Suomen metsissä kasvoi rajattomasti vihreää kultaa. Serlachius haistoi ensimmäisten joukossa paperiteollisuudenalan suuret mahdollisuudet ja hänestä tuli yksi Suomen paperiteollisuuden uranuurtajia. G.A. Serlachius avasi väyliä Suomen menestykselle teollisuusmaana, raivaten samalla tietä tuotteilleen Mäntästä maailmalle.
Puuhiokkeen kuljettaminen markkinoille kaukaa huonojen kulkuyhteyksien takaa aiheutti kuitenkin ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Rautaisella tahdonvoimallaan Serlachius onnistui kääntämään Tampereelta Pohjanmaalle rakennettavan rautatien kulkemaan läheltä Mänttää, joka mahdollisti tuotteiden saamisen paremmin markkinoille.
Yhtiön menestys takasi työtä ja toimeentuloa mänttäläisille ja sillä on vieläkin suuri rooli Mänttä-Vilppulan kaupungissa työllistäjänä. Mäntän tehtaalla työskentelee nykyään n. 400 työntekijää tuotannon, kunnossapidon, logistiikan, tuote- ja prosessikehityksen, liiketoiminnan sekä hallinnon tehtävissä ja tehtaassa valmistetaan wc- ja talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja, teollisuuspyyhkeitä sekä ruoanlaittopapereita.
”Metsäpatruunat huomataan harvoin Paavo Nurmen ja Jean Sibeliuksen kaltaisiksi johtotähdiksi, mutta puun jalostamiseen sisältyi maailmanhistoriallinen suoritus. Havumetsien ja metsäläisten maa ruokki sivilisaatiota, jota kuristi paperipula. Keski-Euroopan romaanien ja sanomalehtien miljoonapainoksia ei voinut valmistaa hintavasta lumpusta saati hauraasta papyruksesta. Serlachius näki metsän puilta ja vuoli vihreää kultaa.” -Vihreän kullan kirous – G.A.Serlachiuksen elämä ja afäärit, Teemu Keskisarja
Kolho, Pohjaslahti ja Vilppulan eteläiset kylät
Kolho
Kolho sijaitsee kahden järven, Ukonselän ja Kaijanselän välisellä maakannaksella. Kolho äänestettiin vuonna 2010 YLE TV1:n Puoli Seitsemän -ohjelmassa Suomen parhaimmaksi paikaksi.
Kolhon taajama on Mänttä-Vilppulan kaupungin pohjoisosissa Pirkanmaan maakunnassa lähellä Keski-Suomen maakuntarajaa. Sen asukasluku on noin 1000 ja pinta-ala vesistöineen noin 80 km². Kylä on nimetty kylässä sijainneen Kolhon talon mukaan.
Kolhossa toimii Kolhon Kyläyhdistys.
Pohjaslahti
Pohjaslahti valittiin Pirkanmaan vuoden kyläksi vuonna 2009. Se on Mänttä-Vilppulan kaupunkiin kuuluva, noin kolmensadan asukkaan kylä.
Pohjaslahti sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanneveden rantamilla.
Tutustu Pohjaslahteen kyläyhdistys Puhurin nettisivulla.
Vilppulan Eteläiset Kylät
Vilppulan Eteläiset Kylät -kyläyhdistys toimii nimensä mukaisesti entisen Vilppulan kunnan alueen eteläosissa.
Vilppulan Eteläiset Kylät ry järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Monipuoliseen toimintaan voi tutustua kyläyhdistyksen omilla nettisivuilla.
Yritystoiminta
Yritystoiminta on Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa vahvaa ja vireää, joka luo elintärkeän pohjan kunnan menestykselle ja elinvoimalle.
Kaupunkimme on tunnettu erityisesti paperi- ja metalliteollisuudestaan. Nykyinen Metsä Tissuen paperitehdas Mäntässä on ollut kunniakkaasti toiminnassa vuodesta 1868 lähtien. Vilppulassa toimii Metsä Fibren suursaha, joka on merkittävä työllistäjä Pirkanmaan alueella.
Harrastukset ja koulutus
Taidekaupungissa on myös laadukas tarjonta erilaisia harrastusmahdollisuuksia.
Aktiivisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä voi harrastaa melkeinpä mitä vain, nuorisosirkuksesta kuorolauluun ja skeittauksesta moottoriurheiluun.
Mäntän seudun koulutuskeskuksessa ja Mäntän lukiossa toimii huippu-urheiluakatemia, joka takaa huipputason valmennuksen niin jääkiekossa, lentopallossa kuin yksilölajeissakin.
Luonto ja retkeily
Ainutlaatuiset luontokohteet, kuten Elämänmäki Vilppulassa rehevällä ja kauniilla metsäluonnolla, Mäntänvuori Mäntässä luontopolkuineen, sekä Keurusselän vesireitit ja rantamaisemat luovat upeat puitteet niin asumiseen, kuin matkailuunkin.
Vilppulan venesatama on kesäisin myös vilkas vierailukohde, josta on veneyhteys aina Tampereelle asti. Sataman läheisyydessä on tarjolla niin koskikalastusta, uimarantaa, lasten liikennepuistoa, kuin myös historiaa havisevat luontopolut.
Mäntänvuoren luonnonsuojelualue
Mäntänvuoresta löydät upeat luontopolut, Vuorentornin ja Vuorenkirkon. Mäntänvuoresta tuli luonnonsuojelualue vuonna 1945 kun toimitusjohtaja R. Erik Serlachius halusi rauhoittaa alueen matkailu-, urheilu- ja siirtolapuutarhakäyttöön.
Urheilukentältä ylös majalle johtava polku, Ratsupolku, rakennettiin vuonna 1932, ja sillä on harjoitellut ratsastusta mm. vuoden 1934 Miss Eurooppa Ester Toivonen, joka oli Serlachiuksen perheen kesävieraana useana vuonna.
Ulkoilureittien varrella palvelee myös Viinitupa Vuorenmaja, jonka Arkkitehti W.G. Palmqvist suunnitteli ”huvimatkatuvaksi Mäntänvuorelle hiihtäjiä varten”. Vuorenmaja valmistui vuonna 1928 G.A. Serlachius Oy:n 60-vuotisjuhlia varten. Samaisella paikalla sijaitsi ennen Mäntänvuoren vanha puinen näkötorni, joka oli rakennettu vuonna 1895. Torni purettiin huonon kuntonsa vuoksi jo vuonna 1916, ja nykyinen Vuorenmaja rakennettiin näkötornin vanhoille sokkelikiville.
Mäntänvuori oli merkittävä juhlapaikka jo ennen Vuorenmajan rakentamista. Vuonna 1888 Serlachius yhtiö vietti 20-vuotiasjuhliaan, minkä kunniaksi pystytettiin nykyiselle majan näköalapaikalle 17 kannua vetävä boolimalja. Tänä päivänä kyseinen malja sijaitsee Gustaf-museon takana, Koskelanlammen puoleisessa puistossa, muodostaen puiston visuaalisen kohokohdan.
Lisää tietoa Mäntänvuoresta täältä.
Ihmeellinen Elämänmäki
Elämänmäki oli Vilppulassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toiminut hermotauti- ja luonnonparantola, jonka perusti 1904 tohtori Edvard Wilhelm Lybeck (1864–1919). Parantolarakennus sijaitsi 15 kilometrin päässä Vilppulan asemalta 189 metriä korkean Elämänmäen päällä josta oli näköala neljälle eri järvelle.
Parantolassa käytettiin hoitomuotoina ravinto-, ilma- ja aurinkokylpyjä, uintia, savihauteita sekä paastoa ja siellä oli potilaina monia sen ajan kuuluisuuksia kuten Akseli Gallen-Kallela, Mathilda Wrede, Järnefeltit, Juhani Aho, Ilmari Kianto ja F. E. Sillanpää. Potilaat saapuivat parantolaan pääasiassa laivalla Tampereelta läheiseen Tyynysniemen laivalaituriin ja heitä tuli myös ulkomailta saakka. Enimmillään parantolassa oli samanaikaisesti jopa 200 potilasta. Parantolan toiminta loppui 1917, kun ensimmäisen maailmasota alkoi.
Lybeckin hoitomenetelmissä oli lähtökohtana se olettamus että ihminen on osa luontoa, ja että luonnon rauha ja kauneus sinällään ovat parantavia elementtejä.
Elämänmäkeen pääsee edelleen tutustumaan. Luontopolkua seuraten pääsee mäen huipulle, josta avautuu upeat näköalat neljälle eri järvelle. Elämänmäki on edustava alue vanhojen metsiensä ja erikoisten pinnanmuotojensa ansiosta. Alueella on suuria korkeuseroja, jotka ovat suurimmillaan Elämänmäen Elänne-järveen viettävillä jyrkillä rinteillä. Metsän keskellä sijaitsee kaunis lähde.
Elämänmäki on ollut luonnonsuojelualue vuodesta 1994 lähtien ja kuuluu myös Natura 2000-verkostoon vanhojen metsien suojelusalueena. Nykyään Elämänmäkeä peittääkin tiheä kuusikko, josta löytyy jopa 40 m korkeita kuusia. Aarnimetsän puuston keski-ikä on noin 150 vuotta ja alueen kasvilajisto on runsasta. Alueella on tavattu 25 pesivää lintulajia, joista viisi on kolopesijöitä.
