Vammaisten palvelut

Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen pirkanmaan alueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Aiemmin kunnat, kuntayhtymät ja pelastuslaitokset ovat järjestäneet nämä palvelut.
Toimipisteiden yhteystiedot löydät Pirha.fi verkkosivulta.

Palvelujen hakeminen

Kirjallinen hakemus liitteineen toimitetaan vammaispalvelutoimistoon os. Mänttä-Vilppulan sosiaalitoimi, Keskuskatu 2, 35700 VILPPULA.

Kuljetuspalvelun hakeminen

Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai fysioterapeutin lausunto liikuntakyvystä; sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua haettaessa mukaan tuloselvitys edellisten lisäksi.

Henkilökohtainen apu

Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen lausunto toimintakyvystä.

Muut palvelut

Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto ja mahdollinen kustannusarvio.

Lisätiedot: Palveluohjaaja Iida Jaakkola, puh. 044 4288212, etunimi.sukunimi@taidekaupunki.fi. Puhelinaika ma-pe klo 9-10.

Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi

Palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi yhdessä asiakkaan kanssa tehdään palvelutarpeen selvitys, jossa palvelusuunnitelmaan kirjataan ne avun, tuen, palvelujen ja kuntoutuksen muodot, joita asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Palvelusuunnitelma on asiakkaan ja kunnan välinen toimintasuunnitelma, ja päätökset palveluista tekee sosiaalipalvelujen palvelujohtaja.

Palvelusuunnitelma on vammaispalvelulain mukainen suunnitelma, joka käynnistyy parhaiten asiakkaan yhteydenotolla vammaispalvelujen sosiaaliohjaajaan. Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan.

Palvelusuunnitelman tarkoituksena on

• saada asiakkaan oma ääni kuuluviin
• ohjata vammainen henkilö saamaan hänelle sopivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut
• tarkistaa, että nykyiset palvelu- ja tukimuodot vastaavat hänen voimavarojaan ja tarpeitaan

Palveluohjaaja Iida Jaakkola, puh. 044 4288212, etunimi.sukunimi@taidekaupunki.fi. Puhelinaika ma-pe klo 9-10.

Kuljetuspalvelu

Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, joka on täyttänyt 70 vuotta. Haettaessa sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua mukaan tulee liittää myös todistukset hakijan/perheen nettotuloista ja saldotiedot tiliotteilla sekä viimeisimmät verotustiedot.

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityistä vaikeuksia liikkumisessa tai ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vammaispalvelulain mukaisista kuljetuksista asiakkaalta peritään jokaisesta tehdystä yhdensuuntaisesta matkasta voimassa olevan julkisen joukkoliikenteen mukainen omavastuuosuus.

Matkoja myönnetään tarpeen mukaan asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä opiskeluun ja työssäkäyntiin.

Kuljetuspalvelua haetaan erillisellä hakemuslomakkeella.

Maksaminen

Vammaispalveluiden kuljetuspalveluasiakas hakee taksikuittia vastaan sosiaalitoimistolta hyvityksen tekemistään kuljetuspalvelumatkoista. Toimistosihteeri korvaa kustannukset asiakkaan ilmoittamalle tilille viimeistään yhden viikon kuluessa. Sosiaalityö avioi tarvittaessa jokaisen asiakkaan yksilöllisen kokonaisuuden kuljetuspalveluiden korvauskäytännöstä.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtainen apu kuuluu erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin ja on asiakkaalle maksutonta. Henkilökohtaista apua järjestetään ihmiselle, joka pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista.

Henkilökohtaisen avun turvin vaikeavammainen ihminen kykenee tekemään omia valintoja päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisten vuorovaikutusten ylläpitämisessä.

Henkilökohtainen apu voidaan järjestää niin, että vaikeavammainen ihminen palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan tai saa kunnan järjestämää henkilökohtaista apua ostopalveluna.

Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

Henkilökohtaisen avun järjestämisessä otetaan huomioon yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne. Vammasta tai sairaudesta johtuva avun tarve ratkaisee, voiko henkilö vastata henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen liittyvistä työnantajavelvoitteista vai onko parempi ohjata hänet muiden avustajapalvelujen piiriin.

Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen on järjestettävä henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Tuntimäärä voi olla pienempi, jos palveluselvityksessä ja -suunnitelmassa on todettu vähäisemmän avun riittävän henkilön tarpeisiin.

Henkilökohtaista apua haetaan sosiaalitoimesta. Hakemuksesta tulee selvitä hakijan vamma tai sairaus sekä päivittäisen avun tarve. Siihen pitää liittää lääkärinlausunto ja tarvittaessa muu asiantuntijalausunto.

Liikunta- ja kulttuuriavustajakortti

Avustajakortilla helpotetaan ja tuetaan niiden henkilöiden liikunnan ja kulttuurin harrastamista, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka vamman tai sairauden takia eivät pysty ilman avustajaa selviytymään harrastuksestaan. Avustaja auttaa kortin haltijaa henkilökohtaisesti liikunta- ja pukeutumistilanteissa sekä mahdollisissa hätätilanteissa.

Kortti oikeuttaa yhden avustajan sisäänpääsyyn maksutta Mäntän kaupungin hallinnoimiin liikuntapaikkoihin ja kulttuurikohteisiin yhdessä kortin haltijan kanssa. Kortin oikeudet eivät päde ulkopuolisten järjestämissä tilaisuuksissa. Kortti on henkilökohtainen ja se tulee olla aina mukana. Kortti on avustettavan henkilökohtainen, joten avustajana voi toimia kulloinkin eri henkilö. Vammaisten henkilöiden avustajakortin saaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lausuntoa avustajan tarpeesta. Näkövammaisilla näkövammakortti toimii todisteena avustajan tarpeesta. Korttia voi hakea kaupungin liikuntapalveluiden toimipisteestä kassalta Mänttä-Vilppulassa asuva henkilö, jolla on avustajan tarve.

Lisätietoja hakemisesta palveluohjaaja Iida Jaakkola, puh. 044 4288212. Puhelinaika ma-pe klo 9-10.

Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Kunta on velvollinen korvaamaan vaikeavammaiselle henkilölle vamman kannalta välttämättömät, kohtuulliset asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet.

Korvattaviksi asunnonmuutostöiksi voidaan lukea mm.

• esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä
• oviaukkojen leventäminen
• kynnysten poistaminen
• luiskien rakentaminen
• kylpyhuoneen, WC:n muutostyöt
• kiinteiden kalusteiden sekä rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen
• valaistustyöt näkövammaisille

Välineet ja laitteet mm.

• nostolaitteet
• hälytyslaitteet
• vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vamman tai sairauden edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Vammaisen henkilön on pystyttävä osoittamaan, missä määrin haettava väline tai laite on tarpeellinen ja toisaalta välttämätön vamman johdosta jokapäiväisessä elämässä suoriutumisessa.

Näihin tukitoimiin on oikeus vammaisella henkilöllä, joka tarvitsee välineitä, koneita tai laitteita vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa ajan toiminnassa. Korvaukset koneista ja laitteista ovat vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraisia.

Palveluasuminen

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö sitä vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toimista.

Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee päivittäisissä toiminnoissaan toisen ihmisen apua jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin runsaasti. Jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, ei palveluasumista myönnetä.

Palveluasumiseen kuuluvat vaikeavammaiselle sopiva asunto, esim. palvelutalossa sekä asumiseen liittyvät yksilöllisesti suunnitellut palvelut (mm. liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokahuollossa, siivouksessa avustaminen).

Palveluasuminen voidaan järjestää myös henkilön omassa kodissa esimerkiksi asunnon muutostöiden ja riittävien tukipalvelujen kuten henkilökohtaisen avustajapalvelun, kotihoidon ja ateriapalvelun turvin. Palveluasumisen tarve ja käytännön toteuttaminen suunnitellaan aina yksilöllisesti huomioiden asiakkaan tarpeet ja toiveet.

Päivätoiminta

Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan, ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennuksella autetaan vammaista ja hänen läheisiään mm. oppimaan elämään vamman kanssa mahdollisimman täysipainoisesti.

Sopeutumisvalmennus voi olla esim. tukiviittomien, viitotun puheen tai viittomakielen opetusta tai liikkumistaidon ohjausta.

Sopeutumisvalmennus on harkinnanvaraista ja sitä järjestetään vammaispalvelun määrärahojen mukaan.

Sopeutumisvalmennus voidaan järjestää päätöksen mukaisesti joko ryhmäopetuksena (ensisijainen), yksilöopetuksena tai taloudellisena tukena osallistua paikallisille kursseille. Etusijalla ovat paikalliset kurssit, joissa pyritään lisäämään asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä heidän omassa lähiympäristössään.

Päätökset sopeutumisvalmennuksista ja niiden korvaamisesta tehdään yksilöllisesti.

Sopeutumisvalmennusta haetaan vammaispalvelutoimistosta. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto sekä selvitys haettavan kurssin ohjelmasta tai suositus yksilöllisestä sopeutumisvalmennuksesta.

Korvausta sopeutumisvalmennukseen voi saada myös terveydenhuollosta ja Kelasta.

Lähde: Vammaispalvelulaki