VILPPULAN SATAMA
Vesireitit olivat rautatien rakentamiseen saakka tärkeimmät yhteysväylät Vilppulasta Ruovedelle ja Tampereelle. Vilppureitti johdatti veneet Ruoveden vesistöön ja edelleen Näsijärvelle. Viitoitetut talvitiet kulkivat suuria selkiä myöten ja välillä kapeita maakannaksia pitkin.
HÖYRYLAIVOJA VILPUNREITILLÄ
Tiettävästi ensimmäinen Vilppulankosken alapuolella käynyt höyrylaiva oli kaljaasi Jalo, joka kesäkuussa 1864 haki sieltä Mäntän sahan lankkuja. Tampereelle halkoja kuljettivat muun muassa purjekaljaasit Yökkö ja Wilpas. Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi kesällä 1870, jolloin höyrylaiva Toivo kulki Tampereelle kahdesti viikossa ja vuosikymmenen lopulla sinne liikennöi myös kaksikantinen matkustajalaiva Mänttä. Matkustajaliikenteen laiturit sijaitsivat kosken alapuolella venesatamassa ja kirkon rannassa.
Rautatien valmistuttua 1883 laivaliikenne hiljeni, mutta 1900-luvun alussa koettiin matkustajalaivojen uusi tuleminen, kun reitillä alkoivat liikennöidä pieni Kaima-alus ja Mänttä palasi takaisin Vilppureitille. Alukset poimivat matkustajia pieniltäkin laitureilta, mutta jättivät heidät Ruovedelle. Sieltä he sirtyivät suurempiin, Tampereelle meneviin laivoihin. Vuonna 1907 perustettiin Höyrylaivaosuuskunta Tarjanne, joka osti höyrylaiva Inton. Mukana kulki matkustavaisten lisäksi kauppatavaraa ja joskus karjaakin. Parhaimmillaan matka Vilppulasta Ruoveden kirkolle taittui kolmessa ja puolessa tunnissa. Into liikennöi Vilppureitillä vuoteen 1938 saakka.
PUUNKULJETUSTA
Matkustajalaivojen lisäksi kosken alapuolella liikkuivat hinaajat ja pienet yksityiset höyryveneet. Puuta uitettiin Keuruun vesistöstä Vilppulankosken kautta aina Porin sahoille saakka. Parhaimpina aikoina koskenniskalla odotti tuhansien runkojen lauttoja. Saha- ja massapuun lisäksi vesillä liikkui halkotavara, jota oli varastossa kosken alapuolella. Halot kuljetettiin hinaajien vetämissä proomuissa, joita valmistettiin myös Vilppulassa. Serlachius Oy rakennutti Vilppulankosken alapuolella viimeiset tasapohjaiset proomut vuonna 1938.
Vilppulankosken venesatama on edelleen vilkkaassa käytössä, mutta Kirkkosalmen silta ja väylän mataluus estävät kaikista suurempien alusten saapumisen. Niiden on jäätävä Vilppulan Venelijöiden ylläpitämään Mäkitalonlahden satamaan.
