VILPPULAN MUSEONMÄKI
PUKINAUTIO ELI PUKKILAN TILA
Vuonna 1773 perusti Jaakko Tuomaanpoika Mäkelä Vilppulan Ajostaipaleen kylään Pukinautio nimisen kruunun uudistilan. Runsaat sata vuotta myöhemmin Juho Pukkila myi sen rahavaikeuksien takia kauppias Georg (Yrjö) Palmrothille ja hänen vaimolleen Olgalle. ”Palmuruuti”piti kauppaansa ns. Suomelan kauppakartanossa, joka vieläkin on pystyssä Koivuniementien varrella. Palmrothit rakensivat 1890 luvulla tilalle herraskartanotyylisen asuinrakennuksen ja vuonna 1902 pihapiiriin nousi suuri kivinavetta. Kivityöstä vastasi vilppulalainen kiviseppä Edvin Koskinen. Kivet porattiin käsin ja tuotiin hevosella läheisestä Parkkivuoresta. Yrjö Palmrothin kuoltua vuonna 1904 leski Olga oli halukas myymään tilan. Tällöin vilppulalaiset herastuomarit Antti Melanen ja Aatu Ala-Sankila sekä konsuli Axel Serlachius ja maanviljelijä A.E. Kolho perustivat Taloyhtiön, jonka nimissä ostivat Pukkilan tilan vuonna 1905.
VILPPULAN PAPPILA
Vuonna 1908 Pukkilan tila siirtyi Vilppulan seurakunnan omistukseen. Siitä lohkaistiin 1911 erillinen, 10 hehtaarin kokoinen, Pappila niminen tila rakennuksineen. Palmrothin entinen asuinrakennus palveli sitten Vilppulan seurakunnan pappilana vuoteen 1964 saakka. Tämän jälkeen rakennus toimi vielä seurakuntatalona. Uusi seurakuntakeskus valmistui 1975 ja vanha pappila purettiin.
VANHA KUNNANTALO
Jäljellä olevan osan Pukkilasta osti Vilppulan kunta vuonna 1916. Kuntakokous siirtyi Ala-Ajokselta Pukkilan ”kunnan kokoushuoneeseen” vuonna 1914. Talon seinään naulattiin kilpi, KUNNANTALO. Rakennuksessa alkoi myös Vilppulan säästöpankin toiminta. Lisäksi talossa oli Pukkilan Antti-vaarin syytinkikamari. Uusi kunnantalo valmistui Vilppulan keskustaan 1968 ja vanha kunnantalo jäi asuinkäyttöön.
VILPPULA-SEURA JA KOTISEUTUMUSEO
Pappilan kivinavetta oli ollut 1910-luvulta lähtien osittain kirkkoherran ja osittain kunnan lainajyvästön käytössä. Vuonna 1963 perustettu Vilppula-Seura alkoi kunnostaa, tuolloin varasto- ja yrityskäytössä ollutta, kivinavettaa kotiseutumuseon tiloiksi vuonna 1981. Museo avattiin yleisölle 1983. Museon pihapiiriin kuuluu Ala-Pynnösen talosta saatu tuulimoottori sekä Vilppulan maamieskoulun ja Metsämäen tilan yhteinen maitolaituri. Kivinavettamuseon taakse siirretty Akulan vanha aitta toimii kesänäyttelytilana.
KOULUMUSEO
Vilppulan vanhin kansakoulu, Kolhon koulu, ja samalla kunnan koululaitos täyttivät sata vuotta 1988. Kolhon koululla avattiin tuolloin Vilppulan koulutoimea esittelevä näyttely. Kun Kolhon koulu lakkautettiin vuonna 1992, kokoelma siirrettiin Vilppulan vanhalle kunnantalolle. Nykyinen koulumuseo koostuu Vilppulan lakkautetuilta kansakouluilta kootusta esineistöstä.
1918 TAPAHTUMAT
Suomessa käytiin keväällä 1918 neljä kuukautta kestänyt verinen sisällissota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40 000 ihmishenkeä. Vilppula oli sodan alusta lähtien seitsemän viikon ajan tapahtumien
polttopisteessä. Vilppulankosken pohjoispuoli kuului valkoisille ja kosken eteläpuolta hallitsivat punaiset.
Kun sodan aikana Vilppulan alueella oli 500–2000 sotilasta, oli muonituksen toimivuus tärkeä osa miesten huoltoa. Vilppulan kunnantalo, samoin pappila ja monet muutkin rakennukset toimivat valkoisten joukkojen ruokalana. Rintaman siirtyessä pois Vilppulasta joukkojen muonitustarve väheni, mutta Vilppulan merkitys huoltokeskuksena oli vielä suuri. Lähellä rintamalinjaa sijainnut kunnantalo säilyi ehjänä, vaikka punaisten tykkituli suuntautui usein läheiseen Kajanterin mäkeen ja vaurioitti siellä useita taloja. Pappila sen sijaan sai osumia.
