POHJASLAHDEN KIRKKO

Vesireittien ja laivaliikenteen menettäessä merkitystään 1900-luvun alkupuolella ja tiestön parantuessa, asioimismatkat Pohjaslahdelta suuntautuivat Ruoveden kirkonkylän sijasta yhä useammin Vilppulaan ja Virroille. Pohjaslahden oma seurakunta perustettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1927, mutta itsenäinen toiminta alkoi vasta 1.5.1936.

Kirkkoa alettiin rakentaa syyskuussa 1930 ja se vihittiin käyttöön heinäkuussa 1932. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. Rakennus kuvastaa hyvin 1930-luvun kirkkoarkkitehtuurin moninaisuutta. Pitkäkirkon porrasmaisesti nouseva päätytorni sekä julkisivujen valkoinen rappaus tuovat mieleen tanskalaisen maaseutukirkon. Torniosaan on sijoitettu seurakuntasali ja lehteri. Ylimpänä tornissa sijaitsee kellohuone. Arkkitehti Kallio oli tuottelias kirkkoarkkitehti. Paitsi uudisrakennuksia hän suunnitteli lisäksi useita 1800-luvun kirkkojen muutoskorjauksia. Kirkkoarkkitehtuurin historian laaja tuntemus näkyy hänen tuotannossaan, josta on tunnistettavissa useita arkkitehtuurin tyylikausien piirteitä rakennusajankohtaan sovitettuna.

Pohjaslahden kirkko on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Rakennus on suojeltu kirkkohallituksen päätöksellä vuonna 2003. Kirkkosalissa on tasakatto jonka poikittaisen palkiston koristemaalaukset on tehnyt taiteilija Urho Lehtinen. Alttarimaalaus Jeesus Getsemanessa sekä saarnatuolin maalaukset Elämän tie ja Kuoleman tie ovat myös Lehtisen käsialaa. Vuodesta 1921 alkanutta kirkkojen koristemaalaustöitä taiteilija jatkoi aina vuoteen 1966 saakka. Hän työskenteli 50 eri kirkossa. Alttaritaulujen ohella Lehtinen maalasi uskonnollisaiheisia henkilösommitelmia, koristesommitelmia ja lasimaalauksia. Pohjaslahden kirkon lisäksi Kallion ja Lehtisen yhteistyötä on nähtävissä Jämsän kirkossa. Kirkkosalin valaisimet ovat Taito Oy:n valmistamat. Vuonna 1944 käyttöön otetut, 10-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat.