KOIVUNIEMI
Rautatien rakentaminen vilkastutti elämää Vilppulan seudulla siinä määrin, että vuonna 1880 Ruoveden Pekkalan kartanon omistaja Adolf Aminoff ja tanskalainen panimomestari Fredrik Karl Christian Bär päättivät perustaa olutpanimon Vilppulankosken yläjuoksulle, Peltoniemi-nimiselle tilalle
VILPPULAN OLUTTEHDAS
Puolen vuoden rakennustyön jälkeen valmiina oli kaksikerroksinen panimorakennus ja erillinen kivikellari. Panimomestari Bär muutti asumaan panimon viereen valmistuneeseen asuinrakennukseen ja oluenvalmistus alkoi helmikuussa 1882. Bär kuitenkin menehtyi jo marraskuussa ja hänen jälkeensä oluenpanijana toimi pohjalainen Otto Silverberg.
Panimon tuotteita kaupattiin eri puolilla Vilppulaa ja aina Muroleessa asti. Myyjinä oli kauppiaita, mylläreitä, talollisia ja renkejä. Panimorakennus paloi vuonna 1884, eikä sitä rakennettu uudelleen, joten oluttehtaan toiminta jäi hyvin lyhyeksi. Oluttehtaan kellarin kiviperustat on vielä nähtävissä Koivuniemen piha-alueella.
KLAMINNIEMESTÄ KOIVUNIEMEKSI
Adolf Aminoffin kuoltua vuonna 1888 Ruoveden tuomiokunnan tuomari Aksel Matias Jaatinen osti kuolinpesän konkurssihuutokaupasta tontin vuokraoikeuden ja rakennukset. Tällöin alueella oli perukirjan mukaan asuinrakennuksen lisäksi paja, lato, navetta ja varastokellari sekä pienempi asuinrakennus. Nykyisen muotonsa Koivuniemen päärakennus sai Jaatisen aikana 1890-luvulla.
Tuomari Jaatisen kuoltua 1907 Koivuniemeä isännöi kapteeni Wäinö Jaatinen ja hänen kuoltuaan varatuomarinleski Armia Jansson. Koivuniemestä kehittyi paikkakunnan keskeinen kulttuurikoti. Piirilääkäri Väinö Klami asui Koivuniemessä vuosina 1919–1952 ja piti siellä myös vastaanottoaan. Tuolloin aluetta kutsuttiin Klaminniemeksi. Vilppulan kunta osti Koivuniemen vuonna 1969 ja kunnosti rakennuksen kansalaisopiston tiloiksi 1987.
1918
Suomessa käytiin keväällä 1918 yli neljä kuukautta kestänyt verinen sisällissota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40 000 ihmishenkeä. Vilppula oli sodan alusta lähtien seitsemän viikon ajan tapahtumien polttopisteessä. Vilppulankosken pohjoispuoli kuului valkoisille ja kosken eteläpuolta hallitsivat punaiset. Sisällissota päättyi Suomessa 16.5.1918 valkoisten voittoon ja vastaavasti punaisten tappioon. Valkoiset edustivat sodassa Suomen senaatin johtamia joukkoja ja punaiset sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan joukkoja.
Vilppulan taisteluiden aikana helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin saakka Koivuniemi kuului valkoisten hallussaan pitämään rintama-alueeseen.
Valkoisten puolustuslinjat ulottuivat ensimmäisten taisteluiden jälkeen Koivuniemeen saakka. Taloa käytettiin useiden muiden Vilppulan talojen tavoin valkoisten yöpymispaikkana. Välitöntä hyökkäysvaaraa Koivuniemeen ei kuitenkaan kohdistunut, sillä Vilppulankoski suojasi paikkaa. Punaiset pyrkivät ylittämään kosken ainoastaan siltoja pitkin, eivätkä he rautatiesillan ja maantiesillan luona koskaan päässeet etenemään koskelle saakka.
