Vastauksia ehkäisevän päihdetyön kysymyksiin

Useat kuntalaiset ovat esittäneet huolensa Mänttä-Vilppulan nuorten tilanteesta, päihdetilanteesta ja kaupungissamme tarjolla olevista palveluista. Tällä sivustolla vastataan asian tiimoilta kysyttyihin kysymyksiin sekä ohjataan palveluiden pariin. Vastauksissa on hyödynnetty ehkäisevän päihdetyöryhmän ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston asiantuntemusta.

Mitä ehkäisevä päihdetyö on?
Ehkäisevä päihdetyö on kuntalaisten hyvän elämän tukemista; hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä kunnassa. Ehkäisevää päihdetyötä on myös alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisy.  Ehkäisevä päihdetyö perustuu paikallisen tilanteen seurantaan ja arviointiin sekä vuorovaikutukseen eri toimijoiden kesken. 

Kuka vastaa Mänttä-Vilppulan ehkäisevästä päihdetyöstä?
Päävastuu ehkäisevästä päihdetyöstä kuuluu kunnalle, mutta se tulee kuulumaan myös hyvinvointialueiden tehtäviin. Tiivis yhteistyö valvontaviranomaisten, elinkeinoelämän ja yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten järjestöjen, seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa on tärkeää. Mänttä-Vilppulassa on ehkäisevän päihdetyön työryhmä, jossa on laaja edustus kaupungin ja Mäntänvuoren Terveyden työntekijöitä ja järjestöjen edustajia. 

Ehkäisevä päihdetyö on... (lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)

Mitä ehkäisevää päihdetyötä Mänttä-Vilppulassa tehdään?
Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan oppilaitoksissa ikätasoisesti. Ala- ja yläkouluilla, lukiossa ja Sasky koulutuskuntayhtymässä (Mäntän seudun koulutuskeskus) on laaja tarjonta jo opetussuunnitelman puitteissa, mutta sen lisäksi tehdään paljon. Esimerkiksi yläkoulujen käytössä on Mäntänvuoren Terveyden ja Ehyt Ry:n laatimaa ja räätälöimää materiaalia. Myös ev.lut. seurakunnan nuorisotyö, kaupungin nuorisotoimi ja Moottoripaja järjestävät 6. ja 7.luokkalaisille ryhmäytystä. Tänä syksynä 8. ja 9.luokkalaisille tarjottiin Camera Obscura-tapahtuma, joka on mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön ja sosiaalisen vahvistamisen työkalu. Vanhempaintoimikunnat ja oppilas-/opiskelijakunnat osallistuvat myös ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen, vaikka ehkäisevän päihdetyön nimikettä ei useinkaan käytetä. Oppilaille tehdään kouluterveyskyselyitä, esim. lukiossa on päihdekysely ja toimintamalleja päihdeongelmatilanteita varten. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa on kouluväkivallan ja kiusaamisen estämiseen liittyvä tehokampanja ja oppilaitoksessa käytätään Opetushallituksen Ei väkivallalle -aineistoa. Nämä muutamina poimintoina palveluista.

Harrastamisen Suomen mallin tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Mänttä-Vilppulassa on laaja harraste- ja vapaa-ajanviettotarjonta myös iltaisin sekä runsaasti toimintamalleja ja palveluita, jotka edistävät hyvää elämää. On hienoa, jos löytyy jokin oma mielenkiinnon kohde, olipa se lukemista, musiikkia, liikkumista, käsillä tekemistä - mitä vain. Myös urheiluseurat tuottavat mielekästä toimintaa, jossa kasvetaan myös itsetuntemuksen, tunteiden käsittelyn ja yhteisövastuun näkökulmasta ja kannustetaan urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan. Kaikki olympiakomitean alaiset lajiliitot ovat sitoutuneet antidoping-työhön. 

Etsivä nuorisotyöntekijä antaa tukea, apua ja informaatiota esim päihteistä irrottautumiseen. Konkreettisesti voidaan olla tukena ja mennä yhdessä nuoren kanssa esim päihdehoitajan tai lääkärin vastaanotolle, etsiä ja löytää palveluntarjoajia jotka voivat tarjota päihdehoitoa. Myös nuorten yksilövalmentajan tapaamisissa käydään keskustelua nuoren kanssa elämän eri osa-alueilta ja keskusteluissa on tavoitteena sosiaalinen vahvistaminen ja arvomaailman vahvistaminen ja kirkastaminen. Ryhmätoiminnassa  yleisten sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja harjoittelu sekä ryhmätoiminnan vahvistaminen ja sosiaalisen paineen sietäminen. Työntekijöiden tapaamisissa voi kysellä myös hyvinvointilähetteitä kulttuuri- ja liikuntakohteisiin. 

Ev. lut. seurakunnan nuorisotyö tarjoaa turvallisen ja päihteettömän ympäristön mielekkääseen toimintaan ja myös onnistumisen / hyväksytyksi tulemisen kokemuksiin. Tämä on  omalta osaltaan tukemassa päihteettömään elämäntapaan. Diakoniatyöllä on tarjolla keskusteluapua ja lisäksi muuta konkreettista tukea päihdeongelmaisille.

Tekevätkö eri toimijat yhteistyötä? 
Monet kaupungin, Mäntänvuoren Terveyden, Mänttä-Vilppulan seurakunnan ja yhdistysten toimijat kuvaavat vahvaa yhteistyötä, jota tehdään monipuolisesti. Viranomaisyhteistyö on sujuvaa ja on pienen paikkakunnan vahvuuksia, että palvelut löytyvät helposti. Vastauksista välittyy vahva sitoutuminen omaan tekemiseen ja arvostus asiakkaita, osallistujia, oppilaita, ryhmiä kohtaan. Osa vastaajista kaipasi lisää tietoa tarjolla olevista palveluista. Työntekijöiden vaitiolovelvollisuus henkilöasioissa voi joskus tuntua liian tiukalta, mutta siitä ei voida joustaa. 

Millainen huumetilanne Mänttä-Vilppulassa on?
Tästä voidaan esittää  vain olettamuksia, sillä laittomien päihteiden käyttö tapahtuu isolta osin yksityisasunnoissa ja ulkopuolisilta piilossa. Hoitoon hakeutumisessa pelätään helposti leimautumista ja huumehavainnoista ilmoittamisessa kynnys on korkea pienellä paikkakunnalla. Asenteet erityisesti kannabistuotteiden käyttöön ovat muuttuneet myönteisemmiksi, ja onkin tavallista käyttää useampaa kuin yhtä päihdettä.  Asiantuntijoiden mukaan kaupungissamme vaikuttaisi olevan sekä laillisten että laittomien päihteiden käyttäjiä, joille käyttö on kehittynyt riipuvuudeksi. Hoidon piiriin päätyy pieni osa. THL:n sotkanet -tietopalvelun tilastojen mukaankin Mänttä-Vilppula-Juupajoki -yhteistoiminta-alueella päihdehuollon avopalveluissa on asiakkaita huomattavasti enemmän kuin keskimäärin Pirkanmaalla, joten todennäköisesti se heijastelee myös käyttäjien määrää.

Pitääkö Mänttä-Vilppulan huumetilanteesta olla huolissaan? Onko täällä turvallista?
On inhimillistä, että monet ovat huolissaan ja tuntevat suruakin. Pelkoon turvallisuudesta ei ole syytä. Mänttä-Vilppula on edelleen turvallinen pikkukaupunki, jossa voi asua ja liikkua turvallisesti. Päihdekäyttäjien väkivalta on tavallisimmin keskinäistä välien selvittelyä, joka ei yleensä kohdistu tavalliseen kadullakulkijaan tai ulkoilijaan.  

Saavatko kaikki apua tarvitsevat palvelua ja hoitoa? Mihin voi ottaa yhteyttä, jos on huolissaan omasta päihteiden käytöstään?
Kyllä. Kaikki, jotka vain hakeutuvat avun piiriin saavat ajan avomuotoiseen päihdehoitoon. Ajan voi varata netistä itse tai suoraan soittamalla päihdeohjaajalle. Aikoja on hyvin tarjolla, Mäntänvuoren Terveys on tiedostanut alueen päihderiskit ja avohoidon tarjontaa ja osaamista on lisätty. Tilannekohtaisesti arvioidaan laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen tarve, johon tarvitaan maksusitoumus, tai päihdekuntoutukseen asumispalveluissa myös sosiaalityön viranhaltijan palvelutarpeen arvio. Psykososiaalisen tuen tiimissä on koronasta johtuen tavattu päihdeasiakasta pääasiassa yksilötapaamisilla, mutta päihdeasiakkaille ryhmämuotoinen kuntoutus on tarkoitus käynnistää pian uudelleen. Lisäksi siellä toimii huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta ja välineidenvaihtopiste. Päihdeasiakkaille toteutetaan myös kotikäyntejä yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaan. Päihdeongelma esiintyy harvoin yksin, jolloin päihdeongelman ja sen hoidon huomioiminen tapahtuu osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Psykiatrisessa hoidossa on jo pitkään korostettu asiakkaan kokonaisvaltaista hoitamista ja tavoite on yhtenäistää edelleen asiakkaan palvelukokonaisuutta. 

Mihin voi ottaa yhteyttä, jos on huolissaan läheisen päihteiden käytöstä? Miten päihteiden kanssa toimivien nuorten vanhemmat ja sisarukset saavat tukea?
Miten pienten lasten vanhempia tuetaan ajoissa, silloin kun lapsi näyttää putoavan tai jäävän syrjään?
Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten omaisille toimii Mäntänvuoren Terveyden palvelujen lisäksi Pirkanmaan FinFami, joka tarjoaa mm. omaisneuvontaa ja ryhmiä. Mielenterveys- ja päihdeosaamista on muuallakin kuin päihdetyössä: kouluilla, työttömien terveystarkastuksessa aikuisneuvolassa, palveluohjauksessa ja sosiaalityössä. Mäntänvuoren Terveyden perhetyö on koko perheen tai yhden perheenjäsenen tukena hyvin monenlaisissa haasteissa. Lastenneuvolassa kannattaa ottaa puheeksi kaikenlaiset huolenaiheet, samoin opettajat ja kouluterveydenhoitajat tukevat ja ohjaavat tarvittavien palveluiden piiriin. Myös sosiaalitoimistossa voi käydä keskustelemassa huolenaihistaan. Tärkeää on, ettei jää huolien kanssa yksin vaan pyytää apua. Kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin.

Mikä neulojenvaihtopiste on?
Kyseessä on terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste, jossa voi asioida nimettömänä keskiviikkoisin klo 13.30-14.30, osoite Etelätie 2A, Mänttä. Neulojen ja ruiskujen lisäksi sieltä saa esim. steriilejä puhdistuslappuja, särmäjäteastioita ja lähetteen laboratorioon HIV-, C-hepatiitti- ja sukupuolitautien testaukseen sekä ohjausta ja neuvontaa kaikissa terveyteen, seksuaaliterveyteen ja päihdehoitoon liittyvissä asioissa. Palvelun aukiolontarvetta arvioidaan jatkuvasti ja aukioloa voidaan muuttaa/lisätä tarpeen mukaan. Sama palvelu voidaan toteuttaa asiakaskäynnin yhteydessä kotona tai vastaanotolla, mutta neulojenvaihtopisteellä asiointi on anonyymiä, josta ei tehdä kirjauksia terveydenhuollon järjestelmään. 

Eikö nuoria tavoiteta riittävän hyvin? 
Kun puhutaan nuorista, voidaan tarkoittaa ketä tahansa yläkouluikäisistä kolmekymppisiin. Yläkouluikäiset nuoret ja oppilaitoksissa opiskelevat tavoitetaan yleensä hyvin; kouluterveydenhoitaja, kuraattorit, opot ja oppilas-/opiskelijahuoltotyöryhmät ovat siellä oppilaiden ja opiskelijoiden tukena. Monilla nuorilla on hyvät perhesuhteet, ystäviä ja harrastuksia ja he saavat tukea sitä tarvitessaan.
Opiskelunsa päättäneet täysi-ikäiset nuoret on hankalampi tavoittaa, jos he eivät itse ole yhteydessä tarvitsemiinsa palveluihin. Työllisyyspalveluiden asiakkaille tarjotaan matalalla kynnyksellä nuorten yksilövalmentajan ja etsivän nuorisotyöntekijän tukea, mutta yhteistyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen. Kela on velvollinen ilmoittamaan sosiaalitoimeen, mikäli havitsee esim. vain toimeentulon varassa elämisen pitkittyvän. Varmasti on edelleen nuoria, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle. Tätä pyritään monialaisella yhteistyöllä ratkaisemaan.

Kenestä tulee päihteidenkäyttäjä tai peliriippuvainen?
Riippuvuuden kehittyminen on yleensä monien tekijöiden summa. Päihteidenkäyttäjäksi voi tulla perhetaustasta riippumatta. Syyllistäminen ja leimaaminen eivät ole avuksi. Joitakin riskitekijöitä on tutkimuksissa tunnistettu, ja niiden vähentäminen on merkityksellistä. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi:

• kasvuympäristön monimuotoiset ongelmat, kuten väkivalta ja laiminlyönnit sekä turvattomuus ja osattomuus
• toimeentulon tai työllistymisen ongelmat
• yksinäisyys, heikot sosiaaliset suhteet, sairastuminen
• vallitseva päihteisiin ja muihin riippuvuutta aiheuttaviin toimintoihin myönteisesti suhtautuva kulttuuri
• päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden tai rahapelien helppo saatavuus (esim. ikärajakontrollin heikkous) (THL Ohjaus 5/2022)

Mitkä tekijät auttavat, ettei joudu päihde- tai peliongelmiin?
Suojaavien tekijöiden vahvistamisella on merkitystä, ja näihin liittyy myös taitoja, joita voi harjaanuttaa ja tukea:

• turvallinen ja kannustava kasvuympäristö, kasvua tukeva varhaiskasvatus ja perusopetus 
• hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot 
• turvalliset ja luottamukselliset sosiaaliset suhteet lähiyhteisöissä 
• päihde-, tupakka- ja nikotiini- sekä rahapelihaittoja ehkäisevät ja stigmaa purkavat asenteet sekä 
• päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden tai rahapelien vaikea saatavuus (esim. tiukka ikärajakontrolli)  (THL Ohjaus 5/2022)